Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Tuore Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus kertoo, että

  • yli puolet yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
  • kahdeksan kymmenestä kertoo luottamuksen organisaatiota kohtaan kasvaneen ajatusjohtajien ansiosta ja
  • lähes puolet on tehnyt päätöksen kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.

Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen joka toisen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Kolmannes päätöksentekijöistä on huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakannut harkitsemasta yritystä.

Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! 86 % tutkimukseen vastanneista nimittäin ajattelee, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.

Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?

Kehotan huomioimaan, että ”heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.

Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.

Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.

Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?

Tuon yllä mainitsemani raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!

Mitä sisältöä ajatusjohtajuus kaipaa?

  1. Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
  2. Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
  3. Taustaanalyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista

Halutuin sisällönpituus on 3-4 sivuinen dokumentti, mutta helposti muutamissa minuuteissa sisäistettävä informaatio kelpaa kyllä myös. Oleellisempaa kuitenkin lienee se oma ajatus siellä informaation yhteydessä.

Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan välillä hivenen hukassa. On vihapuhetta, automaatin makuista sarjatulitusta ja vähän valheellista oman kuvan kiillottamista. Eihän sitä pää kestä.

Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta puhui taannoisessa ProCom-päivässä siitä miten pää kestää digiajassa. Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen viestistään se, että kannattaa pyrkiä olemaan empaattinen.

Empatiahan tarkoittaa sitä, että pystyt asettumaan toisen henkilön asemaan. Ymmärrät miten toinen ihminen kokee asian tämän omasta näkökulmasta. Käsität miten hän tuntee.

Kysymys on jo jonkin aikaa kuulunut, että tekeekö sosiaalinen media meistä narsisteja? Tämän lisäksi me suomalaiset olemme tutkitusti yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Meistä jokainen voisikin muun muassa omaa henkilöprofiilia ylläpitäessä varmistaa omalta osaltamme empatian läsnäolon. Onhan se lopultakin juttu, johon asiantuntijatkin henkilöbrändäyksessä kannustavat.

Jos saan lisätä jotain uudenvuodentoiveisiini sosiaalista mediaa koskien, lisäisin tämän.

Miten empatia sosiaalisessa mediassa onnistuu?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuottaa esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Syntyy luottamus
  • Suhteet vahvistuvat
  • Yhteistyö ja sen mahdollisuudet kasvavat
  • Yhteisön jäsenet sitoutuvat toisiinsa paremmin
  • jne.

Mutta miten sitten olla empaattinen sosiaalisessa mediassa? Mitä omaa henkilöbrändiään ahkerasti rakentavan ihmisen tulee tehdä, jotta hänestä piirtyisi ihmisten mieleen empaattinen asiantuntija?

Ole läsnä

Sosiaalisen median ja internetin ulkopuolella tämä tietysti tarkoittaa sitä, että nostat kasvosi ruudusta ja keskityt tilanteeseen jossa olet. Sosiaalisessa mediassa näen tämän tarkoittavan sitä, että osallistut oikeasti ja aidosti keskusteluihin. Etkä vain hätäiseen vastaa ja kiirehdi toisaalle, vaan vähän harkitset miten asia siellä keskustelukumppanin päädyssä onkaan ja maltat keskustella hänen kanssaan.

Äläkä siis mene sen helpoimman peukutusreaktion kautta, vaan oikeasti vastaat käyttämällä sanoja — kirjoitettuja tai vaikka videolla puhuttuja. Eteenpäin viestiä jakaessasi käytät niin ikään omia sanojasi saattelemaan jakosi.

Kuuntele toista oikeasti

”Kuunteleminen” on merkittävä osa sosiaalisen median tekemistä ihan jo tilaisuuksien huomaamiseksi, mutta nyt on aika tsekata kuuletko vai kuunteletko? Ymmärrätkö kuulemasi ja pystytkö aktiivisesti huomioimaan toisen näkökannan? Tarkastele sitä käsissäsi olevaa tilaisuutta oikein tosissasi, asetu sinne kysyjän tms. saappaisiin!

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaudut vastaamaan vähän jotain muutakin kuin ”tässä linkki artikkeliini aihetta koskien, se ratkaisee kaikki ongelmasi”. Linkkidroppailu nähdään helposti keskeyttämisenä ja se taas ei ole erityisen empaattista. Älä ole robotti.

Tietysti yksi tapa osoittaa se, että olet todella kuunnellut, on toistaa kysyjän kysymys tavalla tai toisella. Lähinnä se ymmärtämäsi ydinasia siis, eikä robottimaisesti koko kysymystä tms. Edes Twitterin 140 merkin ei pitäisi olla ongelma tässä.

Pidä katsekontakti ja kiinnitä huomiota ”kehonkieleesi”

Oikeassa elämässä se, että katsot keskustelukumppania silmiin ja pidät kehonkielen avoimena on merkki empaattisuudesta. Päivänselvää on, että tämä on sosiaalisessa mediassa hieman hankalampaa.

Vastaus on piinkovien asiantuntijoiden kauhuksi hymiöissä, animoiduilla giffeillä osoitetuissa tunteissa ja videovastauksissa. Katso linssiin kuvatessasi! Uskalla siis tuoda asiaasi tunnetta niillä välineillä, joita some meille tuntemiseen suo.

Lainaa vaikka sivu Daniel Knowltonin pelikirjasta ja giffaa itsesi keskusteluun:

PS. Tiedän, ettei empatia sosiaalisessa mediassa ole niin helppoa kuin miltä se tässä saattaa näyttää. En näyttäydy itsekään välttämättä erityisen empaattisena ihmisenä, mutta nyt kun ymmärsin sen olevan avuksi myös omassa jaksamisessa, aion laittaa asiaan paukkuja.

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Asiantuntijan henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu liittoutumalla toisten, sitä omaa valikoitua aihetta täydentävien henkilöbrändien kanssa.

Stara Median Jocka Träskbäck kävi Tampereen Crazy Townin avoimilla aamukahveilla juttelemassa vähän yritys- ja henkilöbrändäyksestä. Tunnin kestävillä avoimilla aamukahveilla saa tietysti vain pintaraapaisun aiheesta, mutta pintaraapaisukin antaa aihetta ajatuksille.

Minun ajatuksiini jäi aiheeksi Jockan suosittelema liittoutuminen. Kysyinkin häneltä onko hänen oma liittoutumisensa miten järjestelmällistä: saamani vastauksen perusteella hän lähestyy liittoutumisen hyödyntämistä sellaisella ”kilauta vaikuttavalle kaverille” -metodilla. Hän siis kertoi pirauttavansa esimerkiksi Jounin Kaupan Kaulasen Sampolle, joka eittämättä on vaikuttaja.

Meidän kaikkien kontakteissa ei kuitenkaan ole sampokaulasia eivätkä kaikki ole jockaträskbäckejä, vaikka kaikki henkilöbrändejä olemmekin. Miten meiltä siis itsekultakin onnistuu henkilöbrändin vahvistaminen liittoutumalla?

Millaisten liittolaisten kanssa henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu?

Kun minä olen vetämässä asiantuntijabrändi- ja henkilöbrändivalmennuksia (kysy lisää!), sanon melko varmasti jonkin variaation lauseesta ”Valikoi aiheesi ja pysy sen välittömässä läheisyydessä.” Myös Jocka kehotti tekemään vain brändimielikuvaa tukevia päivityksiä.

Liittoutuessa täytyy minun mielestäni miettiä mitkä aiheet tuota valikoitua aihetta tukevat. Ja sitten etsiä ne tahot, jotka ovat valikoineet omaksi aiheekseen ne sinua tukevat aiheet — siten se henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu.

Esimerkiksi jos se valikoitu aihe nyt sattuisi olemaan ”asiantuntijoiden henkilöbrändäys”, niin näkisin täydentäväksi osaamiseksi muun muassa valokuvaajan palvelut. Itseään brändäävä asiantuntija saattaa tarvita sekä ammattimaisesti otetut kuvat itsestään, että tietotaitoa kuvien ottamiseen. Näin ollen yhdeksi liittolaiseksi kannattaisi valita hyvä kuvaaja, joka vastaa molempiin tarpeisiin ja jolla on kiinnostusta kertoa yleisölleen myös henkilöbrändäyksestä.

Aihettasi tukevien sisältöjen lisäksi olisi tietysti hyvä, että liittolaisen verkosto ei ole pahasti päällekkäinen oman verkostosi kanssa. Tietysti niiden ihmisten, joita hän tavoittaa, on oltava kannaltasi oleellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että sinun verkostosi on hänelle oleellinen saavutettava. Niin ikään on kiinnostavaa onnistuuko hän sisällöillään aikaansaamaan vuorovaikutusta, sillä vuorovaikutuksella saadaan ote algoritmeistä.

Tee siis taustatyötä ennen liittoutumista. Liittoutuman pitäisi olla sellainen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja tekee sen monin tavoin. Tämän takaaminen on myös helpompaa, kun ryhmä on maltillisen kokoinen.

Miten liittolaisten kanssa pidetään yhtä?

Toisille tuo kaverille kilauttaminen tarpeen vaatiessa toimii, mutta henkilökohtaisesti ajattelin jotain hivenen järjestelmällisempää (ihan vaan jo siksi, etten pidä puhelimessa puhumisesta).

Liittouman tarkoitus on siis olla toisiaan tukeva joukko, parvi jos sallit.

  • He antavat ”shoutouteja” toisilleen sopivan tilaisuuden tullen eli pingaavat toisiaan keskusteluun ja hyödyntävät mainintoja muutenkin.
  • He jakavat strategisesti toistensa sisältöä eteenpäin omille verkostoilleen.
  • He ovat vuorovaikutuksessa toistensa sisältöjen kanssa, esimerkiksi kommentoiden ja reagoiden.
  • He ovat toinen toisilleen ne someritarit, jotka jakavat parhaat toimintatavat ja sparraavat kanavien käytössä.
  • Ehkä he jopa ovat toinen toistensa affiliatet, jotka auttavat toisen palveluiden myynnissä saaden siitä itse prosenttiosuuden.

Tietysti tämän pienen ryhmän kannattaa perustaa itselleen jokin sisäinen keskusteluryhmä, joka toimii heidän kannaltaan olennaisessa kanavassa. Se voi olla vaikka WhatsApp, suljettu Facebook-ryhmä tai vaikka ryhmä-DM (Direct Message) Instagramissa. Meillä on esimerkiksi Viestijöiden kirjoittajien sparrauskäytössä Slack, johon saa helposti kanavia eri keskustelun aihealueille.

Sopikaa yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: esimerkiksi huikkaatko ryhmälle joka kerta kun julkaiset sisältöä jossain kanavassa vai vain siinä tapauksessa, kun haluat järjestää tietylle viestille varmaa vuorovaikutusta? Kannattaa myös miettiä viitataanko itse parveen millään muotoa, henkilökohtaisesti menisin Fight Clubin säännöillä.

Ryhmän kesken kannattaa myös terottaa sitä ajatusta, että vuorovaikutuksen ei tule olla robottimaista, vaan tarkoituksenmukaista ja autenttista. Idea ei ole se, että nyt vaan hirveästi lisänäkyvyyttä sille omalle sisällölle. Idea on luoda kestävä suhde, josta saatavat hyödyt kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti!

Kuinka ostajapersoonat tunnistetaan ja täydennetään datalla?

Kuinka ostajapersoonat tunnistetaan ja täydennetään datalla?

Ostajapersoona on fiktiivinen henkilö, joka edustaa tiettyä ryhmää kohdeyleisöstäsi. Heillä on jokin tuotteesi tai palvelusi kannalta oleellinen ominaisuus, joka erottaa heidät toisesta kohdeyleisöstäsi erottuvasta ryhmästä. Tuolla toisella ryhmällä on oma asiakastyyppi, jolle esimerkiksi viestit eri tavalla kuin ensimmäiselle ostajapersoonalle. Ostajapersoonien tunnistaminen lähtee liikkeelle merkittävien eroavaisuuksien löytämisestä.

Juttelimme taannoin Tampereen Crazy Townin Testauspenkissä ostajapersoonista. Tämän oman Hullunkuristen perheiden -korttipakan muodostaminen ei ole välttämättä ole helppoa: esimerkiksi silloin kun oma tuote on suunnattu melkein kaikille työikäisille. Vaikka se olisi vaikeaa se kannattaa kuitenkin tehdä.

Sillä sinähän tiedät, että jos viesti on suunnattu kaikille, se ei ole suunnattu oikeastaan kenellekään ja siitä syystä päätin taas palata asiaan.

Kuinka tunnistat ostajapersoonat toisistaan?

Jotain tärkeitä kohderyhmiä on aivan varmasti edelleen eroteltavissa omiin ”lokeroihinsa”. Asiakastyyppien tunnistaminen perustuu juuri niihin merkitykselliseen eroihin, olivat ne suuria tai pieniä.

Esimerkiksi ehkäpä osa tuotettasi tarvitsevista ei itse toimi maksajana ja toisaalta jokainen maksaja ei ole tuotteen käyttäjä, jolloin asiakastyyppejä on jo ainakin kolmea sorttia:

  1. Hän, joka saa tuotteesi toiselta,
  2. hän, joka antaa tuotteen toiselle ja
  3. hän, joka ostaa sen itse itselleen.

Heistä kullakin on tuotteesi suhteen epäilemättä hiukan erilaiset tavoitteet. Eroavaisuuksia löytyy varmasti myös heidän ongelmistaan sekä ostamisen esteistään.

Jos nyt mietit noita kolmea asiakastyyppiä, jotka tuossa yllä listasin ja kunkin persoonan lähestymistä sisällöllä, niin:

  1. Saajaa voit lähestyä antamalla hänelle aseita: ”Näin perustelet X:n sijoittamisen pomollesi”
  2. Antajalle kerrot hyödyn, joita hän X:n antamisesta saa, kuten ”Säästät näin paljon, kun valitset työntekijällesi X:n Y:n sijasta”
  3. Itselleen X:n hankkiva kaipaa vahvistusta itseensä sijoittamiseen: ”X:n hankkineiden kokemuksia siitä, kuinka X vahvisti heitä työmarkkinoilla”

Totta kai sisällöissä tulee päällekkäisyyksiä, kuten esimerkiksi itselleen tuotettava hankkiva kaipaa aivan takuulla tietoa siitä paljonko hän säästää rahaa jne. Riittäviä eroavaisuuksia kuitenkin on, ja niistä ne asiakastyypit rakentuvat.

Peruslähtökohtana ostajapersoonan luomiseenhan voi olla vaikka seuraavanlainen kysymyspatteri:

 

Ostajapersoonien tekemiseen on erilaisia templateja, kuten Hubspotin MakeMyPersona, joten en mene nyt siihen tämän enempää. Sen sijaan haluan antaa muutamia työkaluvinkkejä.

Ostajapersoonien tunnistaminen ei ole arvailua, kun käytät dataa

Arvaileminen ja olettaminen eivät välttämättä ole se paras mahdollinen tapa ostajapersoonien rakentamisessa. Tästä syystä haluan antaa sinulle muutaman työkalun, joita voit hyödyntää:

Kuinka käyttää Google Analyticsiä ostajapersoonien tekemisessä

Google Analytics kertoo tietenkin tilastoja verkkosivuistasi. Voit hyödyntää etenkin Yleisö-kohdan alta löytyvää Demografiset tiedot -osiota, joka kertoo kättelyssä ikä- ja sukupuolijakauman.

Toissijaisia mittasuhteita hyödyntämällä selvität esimerkiksi mikä sukupuoli+ikäryhmä -kombo sivuillasi eniten liikkuu. Näillä toissijaisilla mittasuhteilla pystyt niin ikään selvittämään vierailijoiden maantieteellisen sijainnin kaupungin tarkkuudella tai mikä sisältö heitä vetää. Tämän toissijaisten mittasuhteiden kokeileminen syventää Analyticsin tulosta merkittävästi.

Google Analytics ja ostajapersoonien tunnistaminen

Yleisö-kohdasta löytyy myös vaikkapa Kiinnostuksen kohteet, josta saat tietoa persoonien tekemistä varten.

Kuinka käyttää Followerwonkia asiakastyyppien määrittelemisen apuna

Toinen työkalu, josta voi hyvinkin olla apua, on vanha suosikkini Followerwonk Analyze. Se antaa ilmaiseksi esimerkiksi melko mittavan määrän informaatiota sekä sinun että kilpailijoidesi Twitter-seuraajista.

Followerwonk asiakastyyppien määrittelyssä

Merkittävää tietoa ostajapersoonien rakentamisen kannalta on esimerkiksi aika, jolloin seuraajat ovat aktiivisia Twitterissä (ja todennäköisesti muutenkin somessa). Niin ikään saat tietoa sanoista, joita heidän profiilikuvauksissaan on, mikä voi auttaa esimerkiksi harrastuneisuuden hahmottamisessa.

Miten hyödyntää Answer The Public -palvelua asiakaspersoonien valmistelussa

Yksi olennainen osa ostajapersoonaa ovat hänen tarpeensa. Käytännössä sinun pitäisi hahmottaa mitä hän hakukoneeltaan ja verkostoiltaan kysyy, jotta voisit auttaa hänen kaltaisiaan.

Ylempänä mainittu Google Analytics kertoo millaisilla hakusanoilla verkkosivuillenne on saavuttu ja Google-haussa ennustava tekstinsyöttö antaa hiukan suuntaa siitä millaisia kysymyksiä ihmisillä on mielessään. Suuntaa voi ottaa myös Answer the Public -työkalun avulla, joskaan työkalu ei palvele suomeksi ainakaan vielä.

Answer the Public auttaa hahmottamaan ostajapersoonan haasteita

Syöttämällä englanniksi tietämäsi avaintermin Answer the Publicin hakuun saat silmäiltäväksesi koko joukon kysymyksiä, joita yleisö on siitä aiheesta kysellyt. Hyödynnä tätä tietoa miettiessäsi niitä ostajatyypin tarpeita ja myöhemmin sisältöä tehdessäsi.

Tietysti ostajapersoonien tunnistaminen voi lähteä liikkeelle myös sosiaalisen median kanavienne käyttäjätiedoista tai asiakkaillenne tehdyistä kyselyistä. Puhumattakaan olemassa olevien asiakkaiden kanssa keskustelemisesta! Mikä heidät erottaa toisistaan?

PS. Hyvä someohje sisältää myös ostajapersoonat. Nämä asiakastyypit saattavat olla merkittävä apu myös työntekijälähettiläillesi ajatusjohtaja-aseman saavuttamiseksi!

Muista, että sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa

Muista, että sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa voi huonosti. ”Engagement Rate” eli vuorovaikutussuhde Facebookissa on alhaisimmillaan ikinä, kertoi asiaa tutkinut Locowise maaliskuussa. Locowisen mukaan tammikuussa 2016 vuorovaikutussuhde oli 4,32 % tavoitetusta yleisöstä ja näin toukokuussa 2017 uskallan olettaa, että vuorovaikutuksen määrässä ei ole tapahtunut kovinkaan suurta harppausta ylöspäin.

Sosiaalisen median raadollisessa maailmassa juuri vuorovaikutussuhde on se luku, jonka kehittymistä kannattaisi vahtia kuin haukka. Yksi jos toinenkin vahtaa seuraajamäärää, mutta viestisi aikaan saama vuorovaikutus ratkaisee todellisessa levikissä. Etenkin kun tilanne on se, että esimerkiksi Instagramissa julkaistaan minuutissa 46 200 postausta ja tweettejä lähetetään 452 000 samassa ajassa.

Huomatuksi tulemiseen vaaditaan hyvää vuorovaikutusta, eli arvokkaita ja positiivisia reaktioita. Eihän tässä mitään uutta pitäisi olla (kehoitin esimerkiksi päihittämään Instagramin algoritmin vuorovaikutuksella), mutta haluan jälleen muistuttaa asiasta!

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa syntyy jokaisesta viestin saamasta klikkauksesta

Reaktiot, niin kuin minä niistä puhun, ovat kaikkia niitä klikkauksia joita julkaisemasi viesti saa. On olemassa sekä positiivisia että negatiivisia reaktioita.

Positiiviset reaktiot, kuten viestin jakaminen eteenpäin, kuvan klikkaaminen suuremmaksi tai julkaisijan profiiliin klikkaaminen edesauttavat viestin leviämistä. Negatiiviset reaktiot — esimerkiksi viestin piilottaminen tai julkaisijan estäminen — taas kertovat algoritmeille, että tämä ei välttämättä ole hyvä viesti levitettäväksi.

Kaikki positiivisetkaan reaktiot eivät ole keskenään samanarvoisia, sillä esimerkiksi Facebookin peukun takaa löytyvät reaktiot sydämestä eteenpäin ovat itseasiassa peukkua merkittävämpiä levikin kannalta. Puhumattakaan esimerkiksi Twitterissä uudelleentweettaamisen ja tykkäyksen vertaamisesta, uudelleentweettaus luonnollisesti saa aikaiseksi paremman levikin. Ja vaikka tavoitteena ei välttämättä olisikaan puhdas levikki kannattaa muistaa, että sosiaalisessa mediassa sosiaalisuus on olennainen osa toimintaa.

Koska se vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on nyt niin kiven alla, sitä voi pyytää. Johda yhteisöäsi antamalla sille toimintakehoitteita.

Älä pyydä seuraajiltasi liikoja, keskity tärkeimpään

”Maksimissaan yksi toimintakehoite per viesti!” Olen sanonut jonkin tämän lauseen variaation todennäköisesti tuhansia kertoja. Ja tulen jatkossakin sanomaan, sillä liian moni komento yhden viestin sisällä aiheuttaa hämmennystä.

Kun haluat yleisösi tekevän jotain, mieti mikä on julkaisusi tavoite ja rakenna toimintakomento sen pohjalta. Seuraavaksi muutama esimerkki:

Haluatko esimerkiksi kommentteja?

Kysyminen on kautta aikain auttanut keskustelun herättämisessä, mutta voit myös käyttää taikasanaa ”kerro”. Tärkeintä on pitää mahdollinen kysymys tai kerrottavaksi alustettu ajatus yksinkertaisena, ajattele mahdollisimman pitkälle yleisösi puolesta. Maku-lehti kyselee seuraajiltaan aika kivasti, että mitä he ovat viikonloppuna makustelleet ja juuri kommenttien määrä on mittavin kaikista reaktioista.

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja Maku-lehden esimerkki Facebookissa

Haluatko linkkiä klikattavan?

Jos perimmäinen tarkoitus on saada viestin näkijä klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä, ei välttämättä kannata hämätä esimerkiksi yllä mainitsemillani kysymyksillä. Itse sorrun juuri tähän usein ja olen ottanut klikkausten määrässä takkiini.

Linkin yhteydessä saate kannattaa pitää yksinkertaisena ja huomion voi kiinnittää linkkiin esimerkiksi sanoilla ”lue lisää”. DNA julkaisi tästä juuri aikalailla mallikelpoisen esimerkin.

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja DNA:n esimerkki Twitterissä

Haluatko sydämen peukun sijasta Facebookissa?

Kun haluat vahvistaa viestisi läpimenoa Facebook-seuraajillesi, tarvitset heiltä peukkua merkittävämpiä reaktioita. Niihinkin voi kehottaa, mutta pitäisi pitää huolta sitä, että herätetty tunne oikeasti vastaa käytettyä reaktiota. Eli sydän annetaan, jos rakastetaan tai ollaan ihastuneita johonkin, surullista naamaa taas pyydetään jos jokin saa surun puseroon. Pyydä aitoja reaktioita ihmisenä ihmiseltä!

Coca-Cola esimerkiksi pyysi klikkaamaan sydäntä, jos pidät colan mausta. Ei mitään muita toimintakehoitteita!

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja Coca-Colan näyte Facebookissa

Kirkasta siis itsellesi mitä milläkin viestillä haluat ja sitten kehoita yleisöäsi toimimaan, siitä syntyy vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa. Ei se ole vaikeaa, kun vaan malttaa itsekin keskittyä.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273